Oi mikä ihana viikonloppu. Vuokrattiin lähistöltä mökki järven rannalta ja kalastettiin koko vuorokausi. Minä, Mies ja Iltatähti. Murkut jäivät kotiin viikonlopuksi ilmeisesti keskustelemaan maailmanrauhasta ja siivoamaan huoneitaan :) Totuus oli se että kun tulimme kotiin, keittiö oli kuin pommin jäljiltä. Ilmoitin heti Miehelle että minähän en sitten siivoa. Ja niin murkut kutsuttiin kotiin siivoamaan jälkensä. Ihan oikein.

Mökki oli pieni mutta sopiva meille kolmelle. Ilma oli hyvä mistä kertoo palaneet käsivarretkin. Ja palanut nenä, se palaa JOKA ikinen kesä, vaikka siihen laittaisi rautamötikän eteen. Hyttysiä oli paljon. Iltatähti oli liikuttavan innoissaan opittuaan heittämään virveliä, tai uistinta, hän nimittäin heitti viime kesänä koko virvelin veteen :) Iltatähti jaksoi kököttää kahdeksan tuntia pienessä soutuveneessä! Ihme poika. Itselläni kävikin sitten hiukan huonompi tuuri. Lähdin yksin soutelemaan ja löysin hyvän kalapaikan, joten eikun ankkuri mereen. Heitin sen ja katselin ihmeissäni kun naru ei lähtenytkään mukaan. Oli sitten mennyt poikki jotenkin huomaamatta ja nyt ankkuri makaa siellä järven pohjassa. Johdan -1 ankkuri-sarjaa, sanoi Iltatähti.

Miesten mentyä nukkumaan jäin vielä heittelemään ja lopulta kähvelsin oman pienen hetken öisellä järvellä. Oli ihana soudella ja olla ihan hiljaa. Kaikella rakkaudella Iltatähteä kohtaan, mutta kaipaan välillä ihan olemista yksin. Hän kärsii pahasta jätetyksi tulemisen pelosta, varsinkin vieraissa paikoissa, joten hän seurasi minua jopa vessaan. Reppana. Kotona tilanne on jo rauhoittunut niin että kun kerron minne menen hän jää rauhallisena sisälle. Vielä vähän aikaa sitten hän pelkäsi kovasti että jos hän ei näe minua koko ajan, se tarkoittaa että lähden pois..

Ai niin, kalaa ei sitten tullut yhden yhtäkään. Nappas kyllä semmonen parikymmentäkiloinen lohi.